Tervehtiminen.
- Kun tapaat uuden ihmisen, naispuoliset antaa poskisuukon kaikille (kyllä oli vastapuoli sitten 5 tai 90 vuotta vanha, nainen tai mies) ja miespuoliset kättelee toisiaan ja antaa poskisuukot naispuolisille.
- Tähän kuuluu myös se, että tätä tehdään koko ajan. Kun tulet kotiin, aina kun lähdet kotoa, joka aamu ja joka ilta ja joka hetki kun ikinä tapaat jonkun tai lähdet jonkun luota, toistat saman.
- Nuorempien kuuluu kutsua kaikkia vanhempia henkilöitä nimityksillä tio/tia eli setä/täti tai muodollisesti señor/señora. Tässä on se hyväpuoli että mulle sanotaan señorita ja se on hauskaa, hah.
- Kun nouset pöydästä sanot provecho, toiset vastaavat gracias. En oikeestaan tiiä, mitä sillä haetaan, mutta kunhan nyt sanotaan.
- Jos aivastat, aina on joku, joka sanoo sulle salud.
Ruoka.
- Vain pullovettä, ikävä suomalaista hanavettä </3
- Isoja leipiä, mistä leikataan ei oikeestaan ole vaan ostetaan sämpylöitä, joita löytyy miljoonaa eri lajia. Kaikki vaaleaa leipää tietenkin
- Aamupala, lounas, illallinen on normaali ruokarytmi, päivän aikana koulussa syödään eväitä.
- Perusruoka mitä täällä syödään on lihaa (yleensä kanaa) riisin ja todennäköisesti myös perunan kanssa.
- Kanaa, kanaa, kanaa, todella paljon kanaa. Yleensä noin viitenä päivänä viikossa ja kaksi kertaa päivässä.
- Kaikilla annoksilla on joku hieno nimi ja perulaisia annoksia riittää vaikka muille jakaa. Yritä siinä sitten pysyä perässä, kun kysytään oonko jo sitä ja tätä maistanut.
- Liha on lähes aina kiinni luussa.
- Ei ole outoa laittaa kokonaista kalaa keittoon ilman että edes päätä otetaan pois.
- Myös kanan jalat laitetaan keittoon.
- Ei, en ole päässyt maistamaan marsua, mutta kaikki sanoo, että se on tosi hyvää! Ja lehmänsydänkin odottaa vielä kokeilemista.
- Ruuan kanssa ei ikinä juoda vettä, aina teetä, limsaa, mehua, tai näiden paikallisia jänniä mehu/tee/limsa sekotuksia (en tykkää niin hirveesti ne on tooosi makeita)
- Aamupalalla on normaalia syödä lämmin ruoka.
- Joka aamu juon lämpimän maidon, joka valmistetaan kaatamalla tölkistä maitoa neljäsosa kuppia ja täyttämällä se kuumalla vedellä.
- Hedelmät on niiiiin tuoreita ja niitä on miljoona lajia enemmän kuin Suomessa.
Liikenne.
- Ruuhka-aika on AINA, siis aina en ymmärrä miten mutta niin se vain on. Parhaimmillaan vietettiin kaksi tuntia alle kilometrin matkalla bussissa, kun mikään ei liikkunut. Kyseessä oli vain normaali perjantai-iltapäivän ruuhka.
- Liikenne on järjetöntä, sanat ei riitä kuvailemaan. Koulumatkalla me ylitetään autolla risteyksessä kaksikaistainen tie, liikennevaloja ei ole, liikennepoliisia ei ole ja autoja on PALJON ja korvat soi tööttäyksien määrästä. Jotain kertoo, että host-isä sanoi yksi päivä: "Katso nyt kuinka helposti ja nopeasti mennään, kun liikennevaloja ei ole!"
- Kaistoja ei ole, tai jos ne on käyttäydytään kuin niitä ei olisi. Sama pätee oikeestaan jokaiseen liikennesääntöön.
- Combeja, eli busseja, joita löytyy pakettiauton koosta isoihin busseihin liitää joka suuntaan joka puolelta, niillä pääsee minne ikinä haluatkaan. Kunhan tiedät missä jäät bussista, sillä maksat matkan pituuden mukaan, ja sinun täytyy huutaa BAJA!(pysähdy!) kun haluat ulos autosta.
- Tööttäily on elämäntapa.
- Takseja on miljoonia, välillä ne on siinä kunnossa, että hyvä että liikkuu eteenpäin. Mototaksit on lisänä ja ne vasta mielenkiintosia onkin. Yhessä jossa olin kyydissä ei ollut ovea ja piti pitää penkistä kiinni, etten tippunu mutkassa ulos.
Elämä.
- Täällä on käytössä semmonen juttu, kuin "Peruvian time", eli ollaan myöhässä, aina. poikkeuksia ei tunneta. Esimerkkinä tästä meillä oli toisella viikolla tervettuliais-illallinen, johon oli kutsu puoli seitsemäksi. Noh seitsemältä olin vielä kiltisti kotona ja paikalle saavuttiinkin lopulta noin puoli yhdeksän aikaan. Ei se mitään haitannut, syömään aloitettiin kello 11.
- Monilla on kotona apuri, joka pyykkää, laittaa ruokaa ja siivoaa.
- Nuoret menee ulos vaan lauantaisin, sunnuntai on perhepäivä
- Naisten asema vaan yksinkertasesti on huonompi, kommentti: mutta sä ootkin tyttö, on tuttu.
- Supermarketissa käydään harvoin, kaduilla olevista "kaupoista" (en tiiä miksi niitä voisi kutsua, suora suomennus on kai markkinat tai tori?) saa kaiken tuoreena ja halpana. Hygieniasta en sitten tiiä, mutta olen päättänyt olla ajattelematta sitä puolta.
- Julkisissa vessoissa (myöskään koulussa) ei ikinä ole vessapaperia vaan ihmiset kulkee aina oma rulla mukana joka paikkaan.
- Vessapaperia ei huuhdella pöntöstä alas. Ihme kyllä tähänkin tottuu.
- Iphone tai muu vastaava uusi älypuhelin on harvinaisuus. Tää on yks suurimmista eroista, kun miettii sitä että jokaisella juuri koulunsa alottaneellakin on suomessa älypuhelimet rajattoman netin kera. Täällä painellaan menemään yleensä vanhalla mallilla, jossa on ehkä pari megaa nettiä, tai sitten ei ollenkaan nettiä, tai vain ja ainoastaan soittamiseen kykenevällä Nokialla. Kyllä, Nokialla. Tähänkin on kyllä järkensä, sillä varkaudet on enemmän kun yleisiä.
- Tajusin juuri yhtenä päivänä, etten tiedä mitään ulkomaailman uutisista, ahhah jotain sekin kertoo.
- KAIKKI osaa tanssia ja kaikki haluaa tanssia sukupuolesta riippumatta. Huvittavaa jos ollaan juhlissa, joissa on sekasin latinoita ja vaihtareita, meidät kyllä bongaa helposti, haha.
- Sinulla on blondit hiukset = saat huuteluita perääsi ja sinua tuijotetaan.
- Tooosi monella on poika/tyttöystävät ja yhdessäolo näytetään kyllä erittäin selvästi. Esim mun luokassa näkyy vähän väliä ilmapalloja tai pehmoleluja ynnä muita sydämin koristeltuja juttuja.
Toivottavasti nämä jutut auttaa ymmärtämään mun elämää täällä vähän enemmän. Kiitos niille, jotka jaksoivat lukea loppuun asti, haha <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti