Tanaan on maanantai, kello on kymmenen ja talla hetkella mun pitais olla koulussa, mutta tulikin mutkia matkaan. Mies, jonka piti nayttaa meille paikat ei ilmestynytkaan paikalle, joten me viis vaihtaria meian koulusta saatiinkin yks vapaapaiva lisaa. This is Peru, I don't complain :D Kirjotan ranskankielisella nappaimistola ja ei vois olla hankalampaa naa kirjaimet on ihan sekasin! Mutta kuulumisia.
Lauantaina sanoin heipat mun toisella host-siskolle Lucialle, kun han lahti vuodeksi Floridan aurinkoon. Onneksi tanne jaa viela Angela ja me tullaan tosi hyvin juttuun yhessa! On niin hauskaa, etta on sisko kun on tottunut aina olemaan ainut lapsi. Parasta on, etta me jaetaan sama tapa nukkua pitkaan, joten saan nukkua aamusin rauhassa, haha. Aiti jos luet tata tiiat kylla mista puhun.
Koulua mulla on maanantaista perjantaihin kaheksasta puol kolmeen. Meian ikaset kay taalla normaalisti jo yliopistoa, mutta me vaihtarit mennaan ekaksi puoleksi vuodesi kouluun ja sitten vasta yliopistoon. Mika siina on siisteinta, meilla on koulupuvut!! Normaalisti vaihtarit saa vaan liikunta-asun, mutta ma sain koko virallisen puvun hameineen ja kravatteineen. Ei se mikaan maailman kaunein oo, mutta kuin siistia! Tuli ihan Harry Potter fiilis siina asussa, hahah. Ja niin, kun tulin tanne Lucia sanoi mulle, etta koulussa on mahollista pelata korista ja sanoin heti, etta joo haluun mukaan jos vain paasen. Myohemmin kuitenkin selvisi, etta meidan ikasille on ainoostaan poikien joukkue.. Nyt oon siis menossa pelaamaan poikien kanssa :D Saas naha mita siitakin tulee. Taalla ei oo paljon mahollisuuksia harrastaa liikuntaa, koska en pysty viela liikkumaan yksin paikasta toiseen oikeestaan ollenkaan. Sen takia liikunta koulussa on lahes ainoa mahdollisuus.
Siita paastaankin liikenteeseen XD apua, jos joskus istut ruuhkassa Suomessa, tai joskus joku auto toottaa jossain pain katua, tai joskus joku ylittaa tien vaarallisesti, tai joskus joku ajaa pain punaista, ajattele mua. Taalla nimittain jokainen noista tilanteista on jokapaivaista elamaa. Autoja on niin PALJON ja joukossa kaiken maailan mopotakseja ja juuri ja juuri kayvia "autoja". Sen lisaksi miljoonia pikkubusseja eli "combeja", jotka kulkee jokapuolelle ja on siis Liman julkinen liikenne taksien ja lahemmas normaalien bussien lisaksi. Ja KUKAAN ei valita sitten mistaan liikennesaannoista, jos sellasia ylipaataan on. Ja jokapuolelta kuuluu jatkuva toottaily. Suomessa tootataan vain ihan aarimmaisissa tilanteissa, taalla kokoajan. Ja siis oikeesti, kokoajan. Vahan jannitysta elamaan! Mutta joo, taman vuoksi en viela yksin missaan voi kulkea. Ehka sitten kun erotan taysin saman nakoisista busseista sen, milla paasee sinne minne haluan.
Mun kuvista sita ei oo nakynyt, ((koska jos pitaisin kameraa mukana oisin hullu, koska se ryostettaisiin, (ja sama patee rahaan ja varsinkin kannykkaan) joten en oo voinu ottaa kuvia kun tietyissa paikoissa) mutta taalla on koyhaa ja sen nakee joka puolella. On paljon alueita, joissa talot nayttaa lahes asumakelvottomilta, mutta siella asuu ihmisia. Kadut on taynna ihmisia myymassa tavaraa tai ruokaa ja kun istuu ruuhkassa autojen valissa kulkee ihmisia myymassa milloin mitakin. Kaiken sen koyhyyden vastapuolella on taas todella rikasta. Ero on tosi suuri. On melkeen huvittavaa kun astuu ulos hienosta kauppakeskuksesta ja kohtaa lahes slummia vastaavan alueen. Ja surullista.
Mutta Lima on sen kaikkien puolien kanssa kaunis. Ja niin elava. Tuun kaipaamaan suomessa tata ihmismaaraa, edes Helsingin keskustassa ruuhka-aikaan ei ole samanlaista kun taalla paivittain. Ja kuka on keksinyt sen ihanuuden nimelta Inca kola!! Limu mita saa vaan Perussa, ahh se on niin hyvaa.. <3
Vaihteeksi ilman kuvia, pitakaa hauskaa koulussa siella Suomessa, makin yritan taalla, haha.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti