22. marraskuuta 2014

Puno & Lago Titicaca - PART 3



Sen jälkeen kun matkustettiin taas monta monta tuntia bussissa, saavuttiin Punoon. Kaupunki on suhteellisen suuri, mutta sijaitsee ihan uskomattomassa paikassa tuntu, että keskellä ei mitään. Mikä on erikoista juuri Punossa, ja mikä vetää sinne turisteja on sen vieressä oleva Titicaca-järvi, joka on maailman korkeimmalla sijaitseva järvi. Vietettiin paljon aikaa kaupungilla ja matkustettiin järven saarilla ja paikka oli yksi, mistä eniten tykkäsin koko matkan aikana.


Matkalla Punoon pysähdyttiin Sillustanin raunioilla, jotka sijaitsee ison järven rannalla korkeella kalliolla. Maisemat oli jälleen kerran sanoinkuvaamattomat ja kuvista sitä ei todellakaan näe.






kelluvat saaret Titicaca-järvellä. Noin 80 saarta, joilla asuu satoja ihmisiä. Saarilla on omat perinteet, lait, koulut ja ne on täysin erillään tavallisesta yhteiskunnasta, mikä on jotenkin ihan mieletöntä nykyajan maailmassa.

matkustettii tollasilla veneillä ympäri Titicaca-järveä. Ne oli vaan meitä varten ja sää oli mitä mainioin joten makoiltiin kannella ottamassa aurinkoa kaikki matkat haha. Jotkut poltti ittensä kyllä niin pahasti, etten oo ikinä nähnyt..(toiseen asteen palovammat auringosta ON mahollisia....)

Sen huomaa, että oltiin korkeella, kun pilvet oli noin matalalla ja lähellä. Titicaca-järvi sijaitsee noin 4000 metrissä.

Taquile nimisellä saarella paikallisilla oli kaikilla tollaset hatut. Sanottiin, että naimisissa olevilla naisilla on värikäs hattu ja naimattomilla taas valkoinen.





Illalla kavuttiin 4600 metriin Amantanin saaren huipulle katsomaan maisemia. Matka oli aivan älyttömän rankka ohuen hapen takia, mutta auringonlasku ja maisemat huipulla enemmän kuin uskomattomat, Peru vaan ei lakkaa yllättämästä ikinä.


Kuvan portti oli Amantanin-saaren huipulla. Sen takana on paikka johon joka vuonna tammikuussa kaikkien lähisaarten asukkaat kerääntyy palvomaan äiti- ja isä-maata ja uhraamaan tulevan vuoden hyvän sadon puolesta. On uskomatonta nähdä elämän olevan niin kaukana siitä maailmasta, missä me eletään. Yövyttiin tuolla saarella yksi yö saarella asuvissa perheissä. Perheet ottaa vastaan turisteja rahaa vastaan ja järjestää juhlia, joissa pääsee pukeutumaan saaren perinneasuihin ja tanssimaan perinnetansseja, ja myös me päästiin osallistumaan. Olot, missä tuolla eletään on karut, sähköä ei saarilla juurikaan ole ja kynttilän valossa vietetty ilta oli ihanan rauhallinen.



haha me ja meidän asut, pojilla oli poncho ja pipo ja tytöillä paita hame ja tollanen shaali


Saarilla syödään harvoin lihaa, mutta kalaa senkin edestä. Toi oli aivan uskomattoman hyvää!

Perinteinen vene, jolla tehtiin kierros saarten lomassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti